Maalämpö, vesi-ilmalämpöpumppu, sähkölämmitys… Kodin lämmitys onnistuu monella eri tavalla. Ajankohtaiseksi aiheeksi lämmitysmuodot nousevat yleensä viimeistään ensimmäistä asuntoa ostettaessa. Mitä näistä käytetään millaisessakin kohteessa, ja mitä yleensäkään eri vaihtoehdoista olisi hyvä tietää? Kokosimme näppärän yhteenvedon eri lämmitysmuodoista, jotta vaihtoehdot löytyisivät helposti samasta paikasta.
Maalämpö
Yksi halutuimmista lämmitysmuodoista on maalämpö. Sen toiminta perustuu lämpöpumppuun, joka hyödyntää maaperään varastoitunutta auringon säteilemää energiaa. Pääsääntöisesti pumppua varten maahan porataan energiatarpeesta riippuen noin 150-250 metriä syvä kaivo; joissain tapauksissa lämmönkeruu toteutetaan vaakatasoon, routarajan alapuolelle kaivettujen lämmönkeruuputkistojen avulla. Maalämpö toimii vakaasti ympäri vuoden, sillä suuren massansa ansiosta se pysyy tasalämpöisenä eikä säiky talven kovista pakkasista. Erityisen houkuttelevan lämmitysjärjestelmän siitä tekevät edulliset käyttökustannukset, energian rajattomat varastot sekä ekologisuus. Maalämpöön siirtyminen on verrattain kallista, ja siksi parhaan hyötysuhteen saavuttamiseksi se sopii erityisesti suuriin rakennuksiin. Omakotitaloissa pinta-alaa kannattaa olla pääsääntöisesti yli 130 m².
Vesi-ilmalämpöpumppu
Maalämpöä usein edullisempi investointi sekä pinta-alaltaan pienempiin taloihin paremmin sopiva vaihtoehto on vesi-ilmalämpöpumppu (VILP). Pumppu ottaa lämmitysenergiaa ulkoilmasta, jonka se siirtää vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään, kuten lattialämmitykseen. Vesi-ilmalämpöpumpun asentaminen on mahdollista myös suorasähkölämmitteiseen taloon – tällöin lämmönjako hoidetaan puhallinkonvektorien avulla. Vesi-ilmalämpöpumppua voidaan käyttää joko päälämmönlähteenä tai toisen järjestelmän rinnalla. Se on kustannustehokas järjestelmä, mutta todella kovilla pakkasilla sen lämmitysteho laskee. Lämpöpumpun rinnalle tarvitaan siksi joissain taloissa toinenkin lämmitysjärjestelmä, kuten esimerkiksi sähkölämmitys.
Poistoilmalämpöpumppu
Poistoilmalämpöpumppu (PILP) on lämmitysjärjestelmä, joka käyttää lämmityksessä sisäilman ”käytettyä” ilmaa. Ilmanvaihdon kautta asunnosta poistuu myös lämpöä, jonka pumppu hyödyntää uudelleen tuloilmaan, vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään ja käyttöveteen. Se sopii erityisesti uusiin taloihin, joihin suunnitellaan nykyisin järjestelmälle sopiva ilmanvaihtokanavisto. Poistoilmalämpöpumppu sopii laitevalinnasta riippuen pienistä asunnoista jopa 200 m² suuruisiin taloihin. Pumppua voidaan usein käyttää myös kesällä sisäilman viilennykseen.
Ilmalämpöpumppu
Ilmalämpöpumppu on hyvä tukilämmitysmuoto esimerkiksi öljy- tai sähkölämmitteiseen kotiin. Se on myös helppo asentaa niin uusiin kuin vanhoihinkin taloihin, sillä laite ei vaadi rakenteisiin erikoisratkaisuja. Ilmalämpöpumppu käsittää ulkoyksikön ja vähintään yhden sisäyksikön. Yksi sisäyksikkö pystyy talon rakenteesta ja väliseinistä riippuen levittämään lämpöä kattavimmillaan noin 100 m² alueelle, jolloin useamman yksikön käyttö kodissa voi olla järkevää. Viilennysominaisuuksiensa vuoksi ilmalämpöpumppu on suosittu lisä pientalojen ohella myös kerrostaloasunnoissa, joissa lupa asennukselle tulee tosin varmistaa taloyhtiöltä.
Sähkölämmitys
Sähkölämmitys on erilaisten lämpöpumppujen suuresta suosiosta huolimatta yksi yleisimmistä lämmitysmuodoista Suomessa. Sen etuja ovat muun muassa pienet alkuinvestointikustannukset, energian saatavuus riippumatta maantieteellisestä sijainnista, lähestulkoon huoltovapaa järjestelmä sekä helppokäyttöisyys. Heikkouksiin lukeutuu lähinnä sähkön vaihtelevat hinnat. Kulutukseen voi kuitenkin vaikuttaa paljon esimerkiksi energiankäyttöä optimoivaa automaatiota lisäämällä ja lämpöhävikkiä minimoimalla. Yhdistämällä sähkölämmityksen tehokkaisiin lämpöpumppuihin voi energiakuluissa säästää. Myös aurinkopaneelit sopivat loistavasti suorasähkölämmitteiseen taloon.
Kaukolämpö
Sähkölämmityksen ohella yksi hallitsevista lämmitysmuodoista on kaukolämpö, jota käytetään erityisesti suurissa kaupungeissa ja taajamissa. Kaukolämpö on hyvin yleinen lämmitysmuoto kerrostaloissa; omakotitaloissa sitä käytetään suhteellisen harvoin. Kaukolämpöä saadaan lämpöä ja sähköä tuottavista voimalaitoksista tai lämpökeskuksista; alun perin se kehitettiin nostamaan voimalaitosten hyötysuhdetta käyttämällä hyväksi laitosten hukkalämpöä. Kaukolämpö ei ole sidottu mihinkään tiettyyn energiamuotoon, ja siksi energianlähdettä ja tuotantomuotoa voidaan vaihtaa. Tämä mahdollistaa pitkäikäisyyden aina uusien energialähteiden käyttöönotolla.
Kodin lämmitysmuodon vaihtaminen
Lämmitysmuodon vaihtamista tai tukilämmitysjärjestelmän hankintaa kannattaa pohtia, jos kodin energiatehokkuutta haluaa parantaa tai nykyinen järjestelmä alkaa olla tullut tiensä päähän. Ilmalämpöpumppu on hyvä ja verrattain edullinen lisälämmönlähde lähes kaikkiin pientaloihin. Suorasähkölämmitteiseen taloon ympäristöystävällinen ja pitkäikäinen valinta on aurinkopaneelit. Oman energiasäästön lisäksi aurinkopaneeleista on hyötyä myös kodin myyntitilanteessa, sillä ne nostavat asunnon arvoa. Energiatehokkaimmat vaihtoehdot maalämpö ja vesi-ilmalämpöpumppu ovat helpoimmin vaihdettavissa taloon, joka käyttää jo ennestään vesikiertoista lämmitysjärjestelmää. Lämpö jakautuu kotiin tällöin esimerkiksi lattialämmityksen tai patteriverkoston kautta. Maalämpöön vaihtavassa omakotitalossa voi hyödyntää kotitalousvähennystä. Öljylämmityksestä luopuvat taloudet voivat hakea avustusta ELY-keskuksesta.
Tehokkaat lämmitysmuodot paitsi alentavat kodin energiakustannuksia, ne myös tekevät siitä houkuttelevamman ostajien silmissä asunnon myynnin tullessa ajankohtaiseksi. Jos lämmitysmuodon vaihtaminen ja sen vaikutus oman asuntosi myyntiarvoon on ollut mielessä, kysymykseen on mahdollista saada selvyyttä kiinteistönvälittäjän avulla. Ammattitaitoiset välittäjämme osaavat kertoa, miten eri lämmitysmuodot vaikuttavat kohteen kiinnostavuuteen asuntomarkkinoilla, tai olisiko lämmitysmuoto jopa suositeltavaa vaihtaa ennen asunnon myyntiin laittoa. Ota ensiaskel onnistuneisiin asuntokauppoihin kanssamme.